Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Oman suruni olemuksesta

Lisätty 13.05.2020

Miltä sinun surusi tuntuu? Miltä se ehkä näyttää tai kuulostaa? Tällaisille kysymyksille aukeni elämässäni tilaa, kun pääsin pohtimaan syvemmin omaa suhdettani tuttuun ja rakkaaseen matkalaiseeni ’Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena’ -hankkeen suruun ja suremiseen keskittyvien koulutuspäivien yhteydessä. Kuvasin tuolloin sisälläni olevaa surun tunnetta turkoosinsävyiseen hulmuavaan asuun verhoutuneen naishahmon kautta. Suru-naiseni näytti surulliselta – silti kauniilta. Sellaista minun suruni on aina ollut – vapaasti mukanani ja ajatuksissani liikkuvaa, ylleni varovasti laskeutuvaa ja pääosin kaunista.

Lue kokonaan »

Suru

Lisätty 13.05.2020



Kollaasi turkulaisen Lotta Kulolan henkilökohtaisesta surun kokemisesta. 



Lue kokonaan »

Lohdutus

Lisätty 13.05.2020


Anna minulle anteeksi, Suru. Vasta nyt uskallan sinusta kertoa. Tiedäthän elämäntarinani - ettei se ole kovinkaan valoisa. Se on täynnä kipeitä haavoja, joiden olemassa olon olen halunnut vain unohtaa. Toivoa siitä, ettei mitään pahaa minulle ole koskaan edes tapahtunut. Kasvoillani lepää tyhjä hymy, ettei kukaan saisi tietää totuutta sinusta, jota sielussani kannan. 

 

Lue kokonaan »

Matkani väkivallasta myötätuntoon

Lisätty 11.12.2019

                                                                                                                                                               
Olen kohdannut elämässäni eri tasoista väkivaltaa – erityisesti itseeni kohdistuvaa
henkistä väkivaltaa.  Henkinen väkivalta on vaurioittanut minua syvästi ja vaikuttanut
minäkuvani kehittymiseen. Henkinen väkivalta on aiheuttanut minulle posttraumaattista stressiä ja monenlaista psykosomaattista oirehdintaa usean vuosikymmenen ajan. Minun ytimeni on sen seurauksesta vaurioitunut.

 

 

Lue kokonaan »

Rakastan

Lisätty 11.12.2019

                                                                                                                                                                               

Olen usein miettinyt syitä väkivaltaan, jota olen itseeni kohdistanut. Olen ollut itsetuhoinen.  
Rikkonut itseäni.  Sanoin, teoin ja ajatuksin. Eniten ajatuksiani ovat ohjailleet väkivaltaiset, itseeni kohdistuvat uskomukset. Kuinka olen turha, mitätön ja arvoton. Kelpaamaton. Etten ansaitse mitään hyvää kohdalleni tapahtuvaksi, etten olisi rakastamisen ja hellyyden arvoinen.

 

 

Lue kokonaan »

Hellyyden läsnäolo

Lisätty 11.12.2019


Olen herännyt monena aamuna hymyyn. Uniseen kainalooni on mönkinyt karvainen

otus. Pörrökuonoinen luppakorva, pieni koiranpentu. Pieni Pöpö. Olen saanut mahdollisuuden opetella, miltä tuntuu ottaa vastaan altruistinen hellyys.

En ole koskaan ymmärtänyt, mitä on äidinvaisto. Raskaaksi en ole tahtonut tulla. Vauvoista en ole mitään tajunnut. En ole edes halunnut pitää niitä sylissä. Äitiys on
ollut itselleni hepreaa, ja siksi tuo elämänalue on itselläni jäänyt tyhjäksi lehdeksi.
Enää en voi edes omia lapsia saada. Kuinka väärässä olinkaan. Elämääni on
tassutellut ihme.

Lue kokonaan »

Ei-reviiri

Lisätty 11.12.2019

Olin 10 kuukautta parisuhteessa, jossa en osannut huolehtia omista rajoistani. 
Mies muutti kotiini asumaan, 
oikeastaan edes minulta lupaa kysymättä. Siitä
l
ähtien aloin ohittaa kaikki omat tärkeät tarpeeni – toisen tarpeiden edessä alistuen. Suhde päättyi tulehtuneesti 10 kuukautta sitten. Tämä kaikki on saanut
minut pohtimaan reviiriä nimeltä ”EI”.

Lue kokonaan »

Sylissä

Lisätty 10.12.2019

Olen pitkin RVMT-koulutustani pohtinut, mitä myötäelävyys on minussa itsessäni. On tuntunut siltä, että menneet tuhoisat ihmissuhteet ovat tehneet minusta tyhjän. Minun on ollut vaikea keskittyä aidosti toisen äärelle. Tai vastaavasti olen eläytymiskyvyssäni romahtanut toisen mukana murheiden kaivoon –ymmärtämättä, että empatiataitoon tarvitaan ensisijaisesti luja itsemyötätunto, kyky kannatella omaa itseä.

Lue kokonaan »

NVC auttaa äänien hallinnassa

Lisätty 16.11.2018

Mitä Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus voi antaa ääniä kuulevalle? RVMT-hankkeen koulutuksessa mukana oleva Anni Tervonen vastaa kysymykseen. Tervonen on 31-vuotias ääniä kuuleva mielenterveyskuntoutuja ja kokemus-asiantuntija Seinäjoelta. Hän on myös Moniääniset ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Lue kokonaan »

Valo, joka minussa kehrää

Lisätty 16.11.2018

Ennen kuin aloitin NVC:n opiskelun ’Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena’ -hankkeessa, olin ennättänyt vihata itseäni monin tavoin. Olin kaikkea muuta kuin itseäni myötätuntoisesti lähestyvä. Olin lähinnä oman itseni ohittaja.

Lue kokonaan »

Tekstiä tai muuta materiaalia lainattaessa lähde on ilmoitettava:

Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena -hanke / Suomen Moniääniset ry

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?